Tapojärven hallitus vahvistui
29.1.2026
Tapojärvi Innovation Challenge 2025 -kilpailun voittanut startup GeoCura on kehittänyt uraauurtavan konseptin, joka hyödyntää kaivosjätteitä uudenlaisen, itsekorjautuvan betonin raaka-aineena. Kaivannaisjäte on yksi Suomen suurimmista teollisuuden sivuvirroista, ja sen hyödyntäminen on teknisesti haastavaa.
GeoCuran ratkaisu herätti laajaa kiinnostusta Tapojärvellä, joka haluaa tutkia konseptia tarkemmin yhteistyössä tiimin kanssa.
– Idea on mielenkiintoinen ja tematiikaltaan hyvin lähellä Tapojärven kiertotalousajattelua, kommentoi Tapojärven teollisen kiertotalouden liiketoimintajohtaja Veli-Matti Marttala.
– Vaikka kyse on vielä idea-asteen ratkaisusta, siinä on rohkeutta ja omaperäisyyttä. Orgaanisen tekijän sisällyttäminen betonin valmistukseen on out of the box -ajattelua parhaimmillaan, täydentää innovaatiojohtaja Seppo Ahola.
GeoCuran innovaatio ei syntynyt sattumalta, vaan aidosta tarpeesta vähentää kaivannaisjätteitä ja rakennusalan hiilidioksidipäästöjä.
– Yrityksemme sai alkunsa AMIR-maisteriohjelman opintojen aikana, kun etsimme keinoja hyödyntää teollisuuden sivuvirtoja arvokkaiden materiaalien valmistuksessa, kertoo Shah Shaud GeoCurasta.
Toimitusjohtaja Huseyin Cetinkaya oli nähnyt kaivoksessa työskennellessään, miten jäte kasaantuu ympäristöongelmaksi.
– Halusimme kääntää ongelman resurssiksi – konkreettisesti, hän sanoo.
GeoCuran keskeinen oivallus syntyi, kun tiimi yhdisti kaksi erillistä tutkimusalaa: geopolymeerimateriaalit ja mikrobiologisen itsekorjautumisen.
– Tunnistimme bakteerikannan, joka tuottaa kalsiumkarbonaattia ja paikkaa näin mikroskooppisia halkeamia, tiimi kertoo.
Laboratoriokokeissa tulokset olivat lupaavia: materiaali korjasi itseään ja kesti mekaanisia rasituksia yllättävän hyvin.
– Silloin ymmärsimme, että kyse ei ollut enää vain laboratoriokokeesta, vaan mahdollisesta rakennusalan läpimurrosta, Shaud sanoo.
Tapojärvi tuo idealle teollisen todellisuuden
Tapojärven ja GeoCuran yhteistyö osoittaa, miten tutkimus ja teollisuus voivat hyötyä toisistaan.
– Tapojärven mentorina toiminut Veli-Matti Marttala auttoi meitä näkemään, miten idea toimii käytännön jätehuollon ja materiaalinkäsittelyn näkökulmasta, GeoCuran tiimi kertoo.
Keskustelut muuttivat ajattelua logistiikasta ja skaalautuvuudesta ja toivat laboratorion lähemmäs teollista soveltamista. Tapojärvi puolestaan näkee omassa ECO Innovation Research Centerissään alustan idean jatkokehitykselle. – Ensin on todettava, että konsepti toimii laboratoriossa. Sen jälkeen voidaan puhua pilotoinnista, Ahola toteaa.
Jos ratkaisu etenee, se voisi tulevaisuudessa soveltua esimerkiksi ei-rakenteellisiin betonituotteisiin, kuten pihakiveyksiin ja laattoihin.
GeoCuralle kiertotalous on enemmän kuin pelkkää resurssitehokkuutta: se on ajattelutapa.
– Luonnossa kaikki toimii kiertokulussa. Yhden jäte on toisen resurssi. Me haluamme palauttaa ihmisen toiminnan samaan rytmiin, tiimi kiteyttää.
Yritys aikoo hakea Euroopan laajuista patenttisuojaa ja tähtää pilotointiin viiden vuoden sisällä, mielellään yhteistyössä Tapojärven kanssa Suomessa.
– Palkitsevinta Innovation Challengessa oli Tapojärven tiimin avoimuus ja keskustelut, jotka veivät meidät laboratoriosta käytäntöön. Oli inspiroivaa nähdä, miten teollinen ja akateeminen näkökulma voivat tukea toisiaan kestävän kehityksen tavoitteessa, GeoCuran tiimi summaa.
Tapojärveä kiinnostaa erityisesti nähdä, miten tällainen innovatiivinen ajattelu voidaan skaalata käytännön teollisiin prosesseihin.
– Tämä on juuri sitä, mitä Tapojärven kiertotalousstrategia edustaa, eli rohkeita kokeiluja, yhteistyötä ja todellisiin tarpeisiin vastaamista, Marttala summaa.
